Keisari myöhästyy – Tanssi yli hautojen "särkkäläisenä" suurmieselokuvana

Anneli Lehtisalo
2000 Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu  
Tonssi yli hautojen "sd,rkkliliiiseni" suurmieselokuvana Maamme historiaan ovat herttuat ja kuninkaat suoneet vain viihin romanttista hohtoa, ja kaikkia mahdollisia aiheita ovat kit'ailijat Topeliuksesta liihtien knyttiineet hyviikseenr Vaikka "kirjailijat Topeliuksesta liihtien" kuvasivat kirjoissaan niiiti "romanttisia" henkiltiitii ja vaikka ulkomaisessa elokuvatuotannossa kuninkaallisten eliimii ja rakkaustarinat olivat suosittuja aiheita jo elokuvan alkuajoista liihtien, suomalaiset
more » ... tuotantoyhtirit eiviit ole olleet kiinnostuneita ulkomaisista monarkeista. Suomalaisia elokuvantekijditii ovat kiehtoneet enemmiin "kansallisiksi" miidritellyt historialliset tapahtumat, joissa niin Kustaa III, Napoleon kuin Nikolai Il:kin ovat saaneet niiytellii statistin osaa.2 Suomen filmiteollisuuden johtaja Toivo Siirkkii tarttui kuitenkin aiheeseen. Htin tilasi 1940-luvun alussa kirjailija Mika waltarilta kaksi k?isikirjoitusta.3 Toinen kertoo ven?ijiin keisari Aleksanteri I:n ja suomalaisen aatelist5rtrin Ulla Mdllersvtirdin Porvoon valtiopiiivien aikaisen rakkaustarinan ja toinen Ruotsin kuninkaan Erik XVI:n ja tiimiin puolison Kaarina Maununt5rttiiren eliimdntarinan. Kiisikirjoitukset valmistuivat nopeasti, Aleksanteri l:stii kertova Keisari rakastuu oli valmis kuvattavaksi vuonna 1943. Sota-ajan vaikeuksien vuoksi elokuvien filmaaminen kuitenkin lykkiinntyi. Kaarina Maununtjrttiirestii ei koskaan tehty elokuvaa, Aleksanteri I ja Ulla M<illersviird piiiisiviit valkokankaalle elokuvassa Tanssi yli hautojena vastavtonna 1950. Elokuvan yleisrimenestys oli vuoden kolmanneksi parass, mutta jotain silti jiii puuttumaan. Elokuva-arvostelijat eiviit ottaneet elokuvaa vastaan sellaisena "suurelokuvana" jona sitd markkinoitiin. Aika tuntui ajaneen "sdrkkiildisen" isdnmaallisen suurmieselokuvan ohi:keisari oli mytihiistynyt tanssiaisistaan. t Keskisuomoloinen 22.9. I 950, elokuvo-orvostelu, nimimerkki Hki. 2lG. esim. RowSltin wnho porooni (192j) wi Helmikuun manifesti ( I 939). MerkkihenkiliSistii "ieroilemosso" koti moisello volkokonkoallo ks. "bdd Kori Uusitolo, "Kustoo llA'sto Sllioon". Ftlmihullu 6 ( I 992), 4-7. 3 Nimimerkk Rcp., " N uoru utto, kou neutto, rokkoutta". Hokuy*Aittq I 5 (1950), 12; P,t'wo Hoovikko (toim.), A4ko Wotun Kqbilion muistelmio. Porvoo: wsoY t980,302-303. a Tonssi yh howjen (Donsen 6ver grovorno)l
doi:10.23994/lk.116212 fatcat:m4vv7dcuv5hxxg3wedsli45nca