Havaintoja suomen ns. viidennen infinitiivin käytöstä 1 1. Johdanto Tässä artikkelissa.selvittelen perinteisessä kieliopissa ns. 5. in.finitiiviksi kutsutun, niin sanottua proksimatiivisuutta ilmaisevan mAisillA-tunnuksisen eifiniittisen verbimuodon syntaksia ja semantiikkaa. Tarkastelun keskipisteenä ovat fennistiikassa toistaiseksi lähes tuntemattomiksi jääneet tapaukset, joissa 5. infinitiivi toimii vapaana adverbiaalisena määritteenä, konverbinä; tässä funktiossaan 5. infinitiivin voidaan

more »

... hdä monin tavoin rinnastuvan muihin valinnaisiin ei-finiittisiin rakenteisiin. Artikkelin rakenne on seuraava: Jaksossa 2 luon silmäyksen tähänastiseen suomen 5. infinitiiviä koskettelevaan tutkimukseen ja siinä lähes yksimielisesti esitettyyn käsitykseen, jonka mukaan 5. infinitiivi esiintyy aina vain ollaverbin yhteydessä; jaksossa 3 esittelen lyhyesti proksimatiiviksi nimetyn aspektikategorian, jota suomessa ilmaistaan nimenomaisesti 5. infinitiivillä. J aksossa 4 nostan esille 5. infinitiivin vapaat adverbiaaliset funktiot ja suhteutan tällaiset rakenteet mm. 2. inf. instruktiivin tavallisimpiin käyttötapoihin sekä muihin niitä muistuttaviin adverbiaalisiin rakenteisiin. Suomen aspektuaalisten rakenteiden kuvauksessa toisinaan mainittu 5. infinitiivin yhteys 3. inf. inessiiviin saa erityishuomiotajaksossa 5, ja jaksossa 6 kuvaan, kuinka 5. infinitiiviäja 3. inf. inessiiviä voidaan käyttää myös temporaalisina määritteinä. 5. infinitiivin syntaktista ja semanttista olemusta tarkastelen edelleen kokoavassa jaksossa 7, jossa puheeksi tulee myös muiden ei-finiittisten muotojen esiintyminen yhtäältä olla-verbin kanssa muodostettujen liittomuotomaisten rakenteiden osina, toisaalta hyvinmuodostuneiden lauseiden vapaina adverbiaalisina määritteinä.