Ruotsin kohoaminen suurvallaksi 1600-luvulla vaikutti monin tavoin myönteisesti valtakunnan aineelliseen ja henkiseen tilaan. Vaikutukset ulottuivat myös valtakunnan itäiseen osaan eli Suomeen ja erityisesti sen pääkaupunkiin Turkuun. Vaikka sodat vaativat veronsa, yleinen vauraus, yhteiskunnallinen aktiivisuus ja kansainväliset kontaktit lisääntyivät. Valtakunnan kehittämisessä ja hallinnossa tarvittavan virkakoneiston kasvu lisäsi merkittävästi koulutetun työvoiman tarvetta. Ruotsi-Suomen

more »

... utusjärjestelmä, joka keskiajalta lähtien oli rakentunut ja toiminut kirkon varassa, oli 1500-luvulla kokenut melkoisen kriisin uskonpuhdistuksen takia. Pappisuran arvostus oli laskenut, eikä maallisille vallanpitäjille alistettu luterilainen kirkko pystynyt tarjoamaan edustajilleen ja kasvateilleen samanlaisia etuja kuin Länsi-Euroopan mahtavin keskiaikainen organisaatio eli roomalaiskatolinen kirkko. Yksi näistä eduista oli ollut ulkomailla suoritettavien opintojen tukeminen. 1600-alussa suunta muuttui. Valtiovalta alkoi aktiivisesti kiinnostua koulujärjestelmän kehittämisestä ja oman maan tarjoamien koulutusmahdollisuuksien parantamisesta. Keskiaikaisen tradition mukaan latinan kielen ja teologian opinnot tarjosivat edelleenkin itsestään selvän ja yleisesti tarpeellisena pidetyn opillisen perustan, mutta niiden lisäksi haluttiin järjestää koulutusta myös muissa aineissa, esimerkiksi historiassa, juridiikassa, matematiikassa, mekaniikassa ja valtio-opissa. 1 Perustaidot ylittävän kirjasivistyksen hankkiminen ei perinteisesti ollut kuulunut aateliston keskeisimpiin intresseihin, mutta renessanssihumanismi oli uudistanut käsityksiä yhteiskunnan ylimpien luokkien roolista ja ihanteista. Sotilastaitojen lisäksi oli alettu arvostaa perehtymistä tieteisiin ja taiteisiin. Keski-Euroopassa tämä näkyi muun muassa aatelistolle tarkoitettujen ritariakatemioiden (collegium illustre) perusta-misena. Ruotsissa ei ollut varoja eikä mahdollisuuksia yksinomaan aatelisille tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen. Kollegion perustamista kyllä kokeiltiin 1620-luvulla, mutta hanke hiipui nopeasti muun muassa Tukholmaan levinneen ruttoepidemian takia. Sen sijaan päädyttiin yleisen koulujärjestelmän kehittämiseen. 2 Myös korkeimman akateemisen koulutuksen järjestäminen kuului Ruotsi-Suomessa valtionhallinnon piiriin. Tarttoon ja Turkuun perustettiin Uppsalan yliopiston mallia noudatellen akatemiat. Ulkomaisten opintojen järjestämiseen ja tukemiseen kiinnitettiin entistä enemmän huomiota. Alempien säätyjen valitut edustajat lähetettiin tunnus-tuksellisesti puhtaina pidettyihin opintoahjoihin, mutta nuoret aatelismiehet saivat valita 1 Ruotsin koulutuspolitiikan muutosta on selostanut tarkemmin Jussi Nuorteva (1999, erit. 344). 2 Op. cit. 326, 357.