Susanne Ylönen: Tappeleva rapuhirviö: kauhun estetiikka lastenkulttuurissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiso, 2016. ISBN: 978-951-39-6551-8. Luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/48906 Lastenkirjallisuuden kauhuja on tutkittu ennen kaikkea sosiohistoriallisesta näkökulmasta, eli esimerkiksi niiden aika-ja paikkakohtaisiin muutoksiin keskittyen, ja psykoanalyyttisen tai psykologisoivan viitekehyksen sisältä käsin. Useat tutkimukset myös yhdistelevät näitä kahta

more »

... aa. Susanne Ylösen väitöstutkimuksen Tappeleva rapuhirviö: kauhun estetiikka lastenkulttuurissa keskiössä on kulttuurinen kauhu kokemuksena. Ylönen rakentaa tutkimuksensa koossa pitävän tukirangan konstruktivistisen johtoajatuksen ympärille ja tarkastelee kauhun estetiikan kenttää esteettis-diskursiivisen kehikon avulla. Metodologialtaan tutkimus tukeutuu kauhun kentän käsitteelliseen mallintamiseen, kolmen kuvakirjan semioottiseen lähilukuun ja pienehkön haastatteluaineiston diskurssianalyyttiseen tarkasteluun. Ylönen ei pyri tarkastelemaan sitä, onko kulttuurinen kauhu lapsille hyväksi vai huonoksi, vaan ymmärtämään sitä, miksi haluamme ylipäätään pelkistää keskustelun tähän kaksinapaiseen joko-tai-kysymykseen. Samalla hän toivoo voivansa ohjata keskustelua suuntaan, jossa keskustelun eri osapuolet voisivat ymmärtää kauhun eri nyansseja ja toisiaan paremmin. Tutkimuksen tärkeimpiä saavutuksia ovat hänen mukaansa kulttuurisen kauhun kentän esteettinen mallintaminen ja erityisesti esteettisen härmistämisen käsitteen suomentaminen ja laajentaminen. Monet Ylösen käyttämät kysymyksenasettelut ovat tuttuja elokuvan-ja kirjallisuudentutkimuksen saralta, mutta lastenkulttuuriin tai kuvakirjoihin paneutuva fokus tuo tarkasteluun myös uudelle lapsuudentutkimukselle ominaisia näkökulmia ja kysymyksiä-esimerkiksi ajatuksen siitä, että se, miten lastenkirjojen kauhuihin suhtaudumme, heijastaa sitä, mitä lapsista ajattelemme ja minkälaisina heidät näemme. Ylönen määrittelee kauhun käsitteen nimenomaan kulttuurituotteiden kautta välittyväksi, affektiiviseksi ilmiöksi. Hän puhuu