AJATUKSIA JOHTAJUUDESTA SOTA-ALUKSELLA

Yleisesikuntakomentajakapteeni Pekka, Tuo, I Sai
unpublished
Operatiiviselta, taktiselta ja taistelutekniseltä kannalta tarkasteltuna merivoimien alusyksiköiden johtamisesta on kirjoitettu kohtalaisen runsaasti. Sitäkin vieraampana voidaan pitää aihepiiriä, joka käsittelee johtamistoimintaa sota-aluksen sisällä, siellä toimivien johtajien henkilökohtaista johtamistapaa ja yleensä johtajuuden, johtajana toimimisen perusteita sota-aluksella. Ei ole olemassa tutkimusta sota-alustemme tehokkuudesta ja erilaisten johtamista-pojen mahdollisesta vaikutuksesta
more » ... sta vaikutuksesta siihen eikä alusyksiköissä suoritettavaan näin laa-jaan kenttätutkimukseen ole nytkään ollut mahdollisuuksia. Yksiköiden keskinäistä vertailua vaikeuttaa aluskalustomme kirjavuus sekä jokaisen tarkasteltavan tilanteen ainutkertaisuus. Sodan aikana päällikkötehtävissä ansioituneiden meriupseeriemme aihepiiriä valottavat kokemukset ovat arvokkaita, mutta edellä mainitut tekijät hei-kentävät myös näiden käytettävyyttä pyrittäessä yleisesti pitäviin johtopäätöksiin. Tämä tarkastelu perustuu pääasiassa haastattelututkimukseen merivoimien joukko-osastoissa, aihetta käsitteleviin julkisiin lähteisiin sekä eräiden viime sodis-sam me mukana olleiden päällikkötehtävissä palvelleiden meriupseerien haastattelui-hin. Esityksen tarkoituksena on herättää keskustelua aiheesta sekä antaa osaltaan vi-rikkeitä johtajakoulutuksen edelleen kehittämiselle merivoimissamme. l SOTA-ALUS TOIMINTA YHTEISÖNÄ LI Lähtökohdat tarkastelulle Luonnollinen tapa aloittaa tarkastelu on perehtyä yleisesti toimintaolosuhteisiin, sota-aluksen organisatoorisiin peruskysymyksiin. Tällaisia ovat ainakin-alukselle suunnitellut tehtävät ja sen käyttöperiaatteet-aluksen valtarakenne-käytössä oleva teknologia-aluksen henkilöstö ja sen koulutustaso sekä-ympäristötekijät. 1I Sota-alukselle suunnitellut tehtävät, sen toiminnan päämäärät ja keskeiset käyttö-periaatteet ovat perusteina jo aluksen tai alussarjan hankintapäätöstä tehtäessä. Tä-män tarkastelun puitteissa ei ole mahdollista alustyypeittäin syventyä käsittelemään niiden johtamisjärjestelyihin vaikuttavia erityiskysymyksiä. Liitteessä I esitetty tau-lukko eräistä alustyypeistämme riittänee antamaan kuvan käsiteltävien tapausten mo-ninaisuudesta. Johtajuus vain kuljetustehtäviin suunnitellulla kalustolautalla ei var-mastikaan edellytä vastaavia valmiuksia kuin nykyaikaisia järjestelmiä käsittävällä varsinaisella taistelualuksella. Yhteistä kaikille sota-aluksille on vaatimus suoriutua tehtävistä myös sodan ajan olosuhteissa. Sekä valmiudellisista että koulutuksellisista syistä on päädytty siihen, et-tä palvelus sota-aluksella järjestetään rauhan aikana täsmälleen samoja periaatteita noudattaen kuin sodan olosuhteissakin. Niinpä organisaatiorakenne, käskyvaltasuh
fatcat:lkvlk5pc65ewbpflcbasqifidm