Johdattelua Langnerin artikkeliin "Jaksollisten signaalien muokkautuminen ajassa"

Timo Leisiö
2007 Etnomusikologian vuosikirja  
Langnerin seuraavilla sivuilla oleva artikkeli edustaa uutta näkökulmaa siihen, miten kuulokeskus työstää akustista informaatiotaja miten mielessämme syntyy kuva musiikista ja hälystä. Työ pohjautuu vuosikymmenten seikkaperäiselle ja täsmälliselle tutkimukselle. Jotta lukija ymmärtäisi helpommin tekstiä lienee syytä palauttaa mieleen muutamia akustiikan termejä. Anatomiset termit selvinnevät tekstissä olevien kuvien avulla. Artikkelissa keskeisiä käsitteitä ovat sävelen jakso eli periodi, sen
more » ... ajuus eli frekvenssi ja moduloitu aalto, aaltoliikkeissä tapahtuvien prosessien yhteensattuvuus eli koinsidenssi sekä korrelaatio eli vastaavuus. Langnerin ajattelussa keskeinen oivallus on siinä, että kuulokeskus mittaa värähtelyjen osaprosesseihin sisältyviä aikayhtäläisyyksiä ja luo niiden kautta kuvaa sävelkorkeuksista. Aalto eli värähdys = yksi jakso (period i) Jakso tarkoittaa yhtä värähdystä eli ääniaaltoa ja jaksollinen tarkoittaa, että aalto toistuu muuttumattomana. Tätä säännöllisyydenja muuttumattomuuden ominaisuutta kuvataan akustiikassa termillä harmoninen, mikäli jaksolliseen värähtelyyn sisältyy yläsäveliä ja siten myös spektri. Langnerin termi spektraalinen ei sen kummempaa tarkoita kuin että yläsävelet asettuvat säännölliseen järjestykseen, jonka tietokoneen analyysiohjelma voi näyttää energiapiikkeinä eli formantteina. Niistä F 0 kuvaa pohjasävelen energiaa, F 1 edustaa ensimmäistä yläsäveltä, F 2 toista jne. Jakson sisältämän energian mitta on amplitudi, joka on aallon ääripoikkeamien välinen etäisyys (kuvassa käyrän ylimmän ja alimman pisteen välimatka). Mitä laajempi amplitudi, sitä enemmänjaksossa on energiaa eli sitä kuuluvampi ääni on. Amplitudia voidaan moduloida 209
doi:10.23985/evk.101188 fatcat:kktjbauuqvgopbhzttytqy32ie