Kirjoittamistaitojen kehitys 8-12-vuotiailla Alakoululaisten unelmakirjoitelmat

Anneli Pajunen
unpublished
1 Lapsen myöhempi kielenkehitys Näkemykset lasten kielellisestä kehityksestä painottavat joko kielikyvyn synnynnäi-syyttä (Chomsky) tai kognitiivisen kehityksen (Piaget) ensisijaisuutta. Kolmas vaihto-ehto on korostaa sosiaalisen interaktion (Vygotsky) merkitystä (ks. esim. Boyd & Bee 2005: 22-46; Clark 2003: 1-21). Ensimmäisen näkemyksen mukaan lapsi oppii noin neljän vuoden ikään mennessä äidinkielensä perusteet; nopean kehityksen mahdollis-taa synnynnäinen kielenoppimismekanismi (language
more » ... anismi (language acquisition device eli LAD, ks. esim. Harley 2001: 99; Clark 2003: 399-407). Toisen näkemyksen mukaan kielen ke-hitys heijastaa kognitiivisen kehityksen eri vaiheita, ja kolmannen mukaan lapsi oppii erityisesti vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa; tässä korostuu kielellisen syötöksen ja opettamisen rooli. Rakenteet opitaan vähitellen esimerkiksi yksilekseemisten mallien mukaan yleistämällä, ja kehitys on paitsi hidasta myös jatkuvaa (ks. esim. Clark 2003: 405; Tomasello 2003: 94-98). Näistä näkemyseroista riippumatta tutkimus on keskitty-nyt lapsen varhaiseen kielenkehitykseen. Lapsen myöhempi kielenkehitys keskilapsuu-dessa ja nuorena sivuuttuu ikään kuin itsestään tapahtuvana. Nykykäsityksen mukaan kielenkehitys on kuitenkin aikaisemmin ajateltua pidempi, hitaampi ja asteittaisempi prosessi, joka ei oikeastaan pääty koskaan (ks. esim. Berman toim. 2004). Keskilapsuudessa (6-12 v.), myöhemmän kielenkehityksen aikana, lapsi oppii vähi-tellen käyttämään abstraktia sanastoa, harvinaista sanastoa, kuvallisia ilmauksia, me-taforia, idiomeja ja toisaalta vähäfrekvenssisiä ja kompleksisia rakenteita. Lisäksi kyky hallita eri tyylilajeja, tekstilajeja ja globaaleja rakenteita kehittyy. Lapsi oppii myös va-rioi maan ilmaisujaan. Keskilapsuudessa käsitteellinen ajattelu ja päättelykyky kehit-tyvät. Piaget'n käsittein ilmaistuna lapsen kognitiivinen kehitys etenee konkreettisten operaatioiden kaudelle; noin 20 % suomalaisista koulutulokkaista on vielä esioperatio-naalisessa vaiheessa Scheininin (2004: 29-31) mukaan. Suurin osa lapsista ei ole perus-opetuksen päättövaiheessakaan saavuttanut niin sanottua formaalisten operaatioiden kautta eli ei vielä hallitse esimerkiksi vaativia päättelymekanismeja, joten on todennä-köistä, että tämä on harvinaista noin 12-vuotiaille (käsitteellisen ajattelun kehityksestä
fatcat:nssh26j7drce3gy2c3e3u3fnum