Yhteiskunnan muuttumisen -uudenaikaistumisen, teollistumisen tai kaupunkimaistumisen, miltä kannalta sitä milloinkin on katsottu -eräs olennainen osaprosessi on elinkeinorakenteen muutos. Teknillinen ja taloudellinen kehitys tuo mukanaan siirtymisen agraariyhteiskunnasta ensin teollisuus-ja myöhemmin palveluelinkeinovaltaiseen yhteiskuntaan. Tämä kehitys on yhteiskunnan funktionaalista erilaistumista, joka ilme nee työnjaon lisääntymisenä yhteiskunnassa. Työnjaon eriytyessä tehok kuus

more »

... mikä on eräs nykyisen yhteiskuntamme päämääristä. Tehokkuuspyrkim ys edellyttää m yös alueiden keskinäistä erilaistumista. Uudenaikaisten jalostus-ja palveluelinkeinojen lisääntyminen aiheuttaa juuri tällaista työnjaon kehittymistä. Näin pyritään käyttämään kaikkien alueiden taloudellisia voimavaroja mahdollisimman hyvin. Yhteiskuntasuunnittelu nojautuu yhä enemmän tutkimuksien antamiin viitteisiin. Elinkeinorakennetta koskevat tutkimukset ja ennusteet tulisi olennaisina ottaa huomioon niin, että suunnittelulla pyrittäisiin vaikutta maan kehitykseen. Tiedot elinkeinorakenteesta ja sen kehityksestä ovat keskeisiä yhteiskunnan toiminnan kannalta, koska elinkeinorakenne liit tyy läheisesti yhteiskunnan talouselämään ja sitä kautta vaikuttaa muilla kin elämänaloilla. Tämän tutkielman tarkoituksena on väestötilastojen ja jo tehtyjen ennusteiden avulla valaista elinkeinorakenteen muuttumista Suomessa lähinnä vuoteen 1990 mennessä. Päähuomio on kiinnitetty elinkeino rakenteen ennusteisiin ja alueittaiseen muuttumiseen. Alueellisena yksik könä on käytetty talousalueita ja seutusuunnittelualueita, koska nämä ovat suunnittelun kannalta mielekkäitä alueita ja koska näistä on ollut tietoja saatavissa. Vertailukohteeksi esitetään lyhyt katsaus eräiden mai den elinkeinorakenteen muutoksiin 1930-luvulta lähtien ja sen jälkeen tarkastellaan lähemmin tähänastista ja tulevaa kehitystä Suomessa. K oko yhteiskuntamme elinkeinorakenteen muutoksen suunta on sel villä; siitä on viime aikoina laadittu useitakin ennusteita (mm. Helsin gin seutukaavaliitto 1967, Mannermaa 1966). Alueittaisia ennusteita elin keinorakenteen ja työvoiman kehityksestä seuraavien vuosikymmenien aikana on tehty eräissä seutukaavaliitoissa, mutta ne perustuvat vain