Vuoden 2019 toisessa numerossa Kasvatus & Aika pureutuu kahteen ajankohtaiseen muutokseen: yliopiston muutoksiin ja historian opetuksen muuttuvaan merkitykseen. Artikkelissaan "Aikaansa edellä? Monitieteisyys Lapin yliopiston menetelmätieteiden laitoksella" Pälvi Rantala listaa 2000-luvun alussa yliopistoihin kohdistuneita muutospaineita: tieteidenvälisyys, eurooppalaisen korkeakoulualueen perustamiseen tähtäävät toimet, korkeakouluverkoston supistaminen sekä rahoitusmallin,

more »

... ja yliopistolain uudistukset. Rantalan mukaan kaikki nämä silloiset uudistukset kuvastivat ajattelutapaa, jossa perinteisen asiantuntijuuteen ja kollegiaalisuuteen perustuvan akateemisen kulttuurin rinnalle ovat nousseet erilaiset managerialistiset, yritysmaailman malleja hyödyntävät periaatteet. Näistä Rantala keskittyy tarkastelemaan monitieteisyyttä Lapin yliopiston Menetelmätieteiden laitoksen toiminnassa 1998-2009. Hänen tutkimuksensa osoittaa, että vaikka tieteidenvälisyys on toisaalta ylistetty ideaali, toisaalta tieteidenvälisen tutkimuksen luonnetta ei kuitenkaan osata vielä huomioida esimerkiksi rahoitushakemusten arvioinnissa. Arvioinnissa suodattuvat helposti pois juuri monimutkaisuus, uuden löytäminen ja odottamattomuus. Rantalan artikkeli nostaa osaltaan esiin ihmistieteiseen kohdistuvat ristiriitaiset vaatimukset, jotka näkyvät myös yliopiston henkilökunnan arjessa. Henkilökuntaa toisaalta kannustetaan rajoja puskevaan riskinottoon ja rajojen rikkomiseen, ja toisaalta mittaavien rahoitusmallien myötä näihin ei käytännössä ole mahdollisuutta. Tutkijoiden ja yliopistoopettajien on työssään keskityttävä yhä enemmän tiedettyjen ongelmien ratkaisemiseen helposti mitattavilla tavoilla. Etenkin ihmistieteissä, joissa tarkasteltavat ilmiöt usein edellyttävät moninaisten historiallis-maantieteellis-kulttuuris-yhteiskunnallisten näkökulmien huomioimista, tämä on haasteellista. Juha Himanka niin ikään tarkastelee yliopistoa uudistusten keskellä artikkelissaan "Mistä yliopistossa on kyse? Kohti dialogia korkeimmasta opetuksesta". Artikkelissaan hän analysoi, kuinka yliopisto käsitetään lukuisten uudistusten keskellä, ja nostaa esiin, että yliopisto nähdään kahdella keskenään ristiriitaisella tavalla: toisaalta yliopiston nähdään rakentuvan idealle totuutta tavoittelevasta yhteisöstä, joka näyttää suuntaa kohti parempaa https://doi.org/10.33350/ka.83091