Slangi vaatii syntyäkseen ryhmän, jonka jäsenet haluavatainakin tiedottomasti -edistää ryhmän yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta. Slangi on ennen kaikkea sanastollinen käsite. 2 Slangisanat ovat etupäässä substantiiveja, adjektiiveja ja verbejä; pronomineja ei joukossa juuri ole. 3 Sanaston aihepiiri ei slangissa tietenkään ole yhtä laaja kuin murteissa. Sanat keskittyvät lähinnä nuorison harrastuksiin ja elämänpiiriin. Slangi vaatii ehdottomasti tuekseen aina kirjakielen tai murteen, jonka

more »

... anginpuhuja hallitsee. Yleiskielen sanojen käyttäminen epävarsinaisessa merkityksessä onkin suosittu tehokeino. Kuten Hämäläinen on huomauttanut, slanginäytteissä on varsin usein aivan liikaa slangisanoja. 3 Vähempi riittäisi, koska on parempi puhua slangisanojen käyttämisestä kuin slangin puhumisesta. Greenough ja Kittredge ovatkin kuvanneet slangia eräänlaiseksi kulkurikieleksi, joka alinomaa pyrkii pääsemään arvostetumpaan seuraan. 4 Monet slangisanathan, esim. useat lyhennyssanat, ovatkin löytäneet tiensä yleisempään käyttöön. Hämäläinen mainitsee sotilasslangista esimerkkeinä sanat matti, pinnata, jännittää, pärstä, kämppä jne. 5 Slangisana on tavallisesti merkitykseltään epämääräinen. Kun sen käyttö yleistyy, niin merkityskin kiinteytyy. Samalla sanasta katoaa slangille 1 Artikkeli pohjautuu kirjoittajan laudaturtyöhön "Turun oppikoululaisten slangisanastoa" (1963), jota käsikirjoituksena säilytetään Turun yliopiston suomen kielen laitoksessa.