Suomen kielen itsenäisille paikkaa ilmaiseville elementeille eli grammeille on tyypil-listä se, että ne toimivat sekä adpositioina että adverbeina. Adpositioina ne muodosta-vat lausekkeen genetiivi-tai partitiivisijaisen täydennyksen kanssa; täydennys ilmaisee kuvattavana olevan tilanteen kiintopisteen eli sijainnin suhteutuskohdan (esim. Mun-kin sisällä on hilloa). Adverbeina ne voivat toimia ilman minkäänlaista ilmipantua suh-teutuskohtaa (esim. Käykää sisään!) tai siten, että kiintopiste

more »

... istaan paikallissijai-sella substantiivilla tai pronominilla (esim. Leipuri pursotti hilloa munkkiin sisään). Suomen ulko-kantaiset grammit ulkona, ulkoa ja ulos ovat tästä poikkeus: niitä käyte-tään (lähes) yksinomaan adverbeina. Suomen grammeille on ominaista myös se, että niillä on useita eri taivutusmuotoja. Paikallissijat ovat grammien tyypillisimpiä muotoja; useimmiten niillä on olo-, tulo-ja erosijaisesta muodosta koostuva vajaa paradigma. Grammeissa esiintyy sekä nykyisin produktiivisia paikallissijoja (esim. ulkosijaiset sisällä, sisältä, sisälle) että vanhastaan lokaalisessa funktiossa toimineita ja nykyisinkin abstrakteiksi paikallissijoiksi nimitet-täviä muotoja (essiivi takana ja translatiivi taakse). Mahdollisia muotoja ovat myös ny-kykielessä lokaalisesta kieliopilliseksi kehittynyt partitiivi (esim. takaa) ja eräät histo-rialliset sijat, joita ei nykynäkökulmasta enää hahmoteta taivutusmuodoiksi (esim. s-latiivi alas). Ulko-grammien paradigma koostuu kolmesta viimeksi mainitusta tyy-pistä: essiivistä ulkona, partitiivista ulkoa ja latiivista ulos. Se pohjautunee nominivar-taloon, jonka merkitys on ollut 'ulko-, kauka-' (Häkkinen 2004) 1. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisten eli millaisina käsitteistetty-jen tilanteiden kuvauksessa ulko-grammeja käytetään. Erityisen tarkastelun kohteena on, millaisiin kiintopisteisiin muuttujan ulkona olemisena kuvattua sijaintia suhteute-taan ja miten suhteuttaminen tapahtuu. Tarkastelen erikseen substantiivien paikallissi-jaisilla muodoilla (esim. repusta ulos) ja demonstratiivien proadverbimuodoilla (esim. 1. Nykysuomen sanakirja mainitsee sanan ulko vaillinaisesti taipuvana substantiivina ja antaa esimer-kin Koira haisee ulolta 'ulkona olleelta, ulkoilmalta'. Sanaa voinee pitää takaperoismuodosteena.