Tarina menee todellisuuden edelle. Kyseessä on globaali trendi," totesi ukrainalainen valtiotieteilijä Volodymyr Fesenko maansa presidentinvaaleista Hufvudstadsbladetin haastattelussa puolitoista vuotta sitten. 1 Fakta ja fiktio ovat alkaneet yhä enenevässä määrin lomittua niin yhteiskunnallisessa kuin henkilökohtaisessa diskurssissa. Oma elämä tulisi osata "brändätä" kertomukseksi, ja toisten edesottamuksista on houkuttelevaa kertoa "tarinan" tai "matkan" vertauskuvia hyödyntäen. Varsin

more »

... isesti myös kertomusmuodon "vaarallisuuteen" on alettu kiinnittää huomiota. Tarinankerronnassa "huomiomme kohteeksi valitaan hyvin sattumanvaraisia asioita", kuten "Kertomuksen vaarat" -hankkeen vastuullinen johtaja, Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen dosentti Maria Mäkelä on todennut. 2 Kertomuksen teoria tuntui houkuttelevalta lähestymistavalta tänään tarkastettavan taiteilijamonografian tapauksessa. Taiteilija Erik Enrothista (1917-1975) esiintyy paitsi julkisuudessa, myös taidehistoriankirjoi-tuksessa tiettyjä usein toistuvia kertomuksia tai valikoituja yksinkertaistuksia, joihin viittaan tutkimuksessani myytteinä. Julkisuudessa Erik Enroth tunnetaan -jos ylipäänsä tunnetaan -"Sara Hildénin hulttiopuolisona". Mediassa, erityisesti sanomalehtien taidekritiikeissä, Enroth on mainittu usein myös "Tampereen voimamieheksi". Taidehistoriankirjoitus on tavannut sijoittaa Enrothin siististi ja sujuvasti kahden ismin alle puhumalla "kubistisesta ekspressionistista" (tai "ekspressionistisesta kubistista"). Erik Enroth puolestaan myytitti itseään muun muassa "Donin kasakan jälkeläiseksi". Väitöskirjatyöni Sommiteltu todellisuus. Erik Enrothin taiteellinen diskurssi on yritys kyseenalaistaa näitä vakiintuneita käsityksiä ja tuottaa nyansoidumpi luenta taiteilijasta ja hänen teoksistaan. Helsingissä syntynyt suomenruotsalainen Erik Enroth asui Tampereella noin viidesosan elämästään, joten on erikoista, että hänet yhdistetään niin vahvasti nimenomaan sinne, vaikka taiteilija kieltämättä Tampereen maisemia ja tehdastyöläisiä joissain teoksissaan kuvasikin. Sara Hildén oli Enrothin elämänkumppanina viitisentoista vuotta, joten on mielestäni riittämätön ratkaisu tarkastella taiteilijan elämää ainoastaan kytköksissä tämän ensimmäiseen vaimoon, vaikka Hildénin taloudellinen tuki olikin taiteilijalle ensiarvoisen tärkeää. Myös taiteilijan tuotantoa on tähän asti tutkittu ainoastaan Sara Hildénin säätiön kokoelman osalta. Kokoelmaan kuuluu 537 teosta vuosilta 1945-1963. Vaikka suurin osa näiden vuosien tuotannosta kuuluukin nimenomaan Sara Hildénin säätiön kokoelmaan, on merkittävä osa Enrothin taiteellista ilmaisua jäänyt kaiken tarkastelun ulkopuolelle. Taiteilijan teoksia on useissa julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa. Esimerkiksi Enrothin myöhäistuotantoa vuosilta 1964-1975 ei ole tutkittu käytännössä lainkaan. Väitöskirjani on ensimmäinen taiteilijan koko tuotantoa käsittelevä akateeminen tutkimus, vaikka sen tarkoitus ei olekaan olla catalogue raisonné. Erik Enroth valikoitui tutkimuksen kohteeksi useammasta syystä. Vaikka aluksi tuntuikin kieltämättä houkuttelevalta se seikka, että niin suuri aineisto -537 teosta -sijaitsee yhdessä paikassa, niin tutkimuksen