National questionnaire study on clinical ICT systems proofs: Physicians suffer from poor usability

Johanna Viitanen, Hannele Hyppönen, Tinja Lääveri, Jukka Vänskä, Jarmo Reponen, Ilkka Winblad
2011 International Journal of Medical Informatics  
Nykytila tutkimusten valossa THL ja Oulun yliopiston Finntelemedicun ovat seuranneet jo yli kymmenen vuoden ajan eTerveyden kehittymistä Suomessa [1], viimeisin tutkimus on vuodelta 2011. Sähköinen sairauskertomus on ollut jo pitkään kattavasti käytössä julkisessa terveydenhuollossa, liki yhtä hyvä tilanne on kuvantamisen ja päätöksenteon tuen suhteen. Alueellista tiedonvaihtoa on lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä ja vähintään 70%:ssa terveyskeskuksista. Yksityinen sektori ei ole
more » ... ssa mukana joitakin lähete-palauteyhteyksiä lukuun ottamatta. Potilaiden sähköiset palvelut ovat alkutekijöissään. Meillä on edelläkävijän ongelma; kertomusjärjestelmämme ovat suurimmaksi osaksi 90-luvulta. Ne vaativat uusiutumista tai uusimista etenkin käytettävyyden [2] ja prosessituen puuttumisen takia. Lääkäriliitto ja THL ovat tutkineet lääkärien mielipidettä järjestelmien käytettävyydestä sekä alueellisen tiedonvaihdon sujuvuudesta [3], parantamisen varaa tuntuu olevan. Terveydenhuollon kansalliset sähköiset palvelut (Kanta) pyrkivät tuomaan potilastiedon hoitavien ammattilaisten sekä potilaan itsensä ulottuville standardimuodossa, järjestelmä-ja organisaatioriippumattomasti. Sähköinen resepti on jo koko julkisen sektorin käytössä, sen toiminnasta valmistellaan sekä potilaille että lääkäreille suunnattua kyselyä. Sähköisen potilastiedon arkiston käyttöönotto alkaa tänä syksynä. Kunhan nämä palvelut ovat vakiintuneet, tutkimuspanokset tulee kohdistaa niiden käyttöön ja vaikuttavuuteen. Mitä ulkomaiset tutkimukset meistä sanovat? EU on tehnyt eHealth Benchmarking -tutkimuksia, viimeksi julkaistut ovat 2009 perusterveydenhuollosta [4] ja 2011 erikoissairaanhoidosta [5] . Tutkimuksissa käytettyjen 13 indikaattorin mukaan Suomen terveyskeskukset ja sairaalat kuuluivat kärkikaartiin. Yhdysvaltalainen ITIF (The Information Technology & Innovation Foundation) totesi vuonna 2009 tutkimuksessaan [6] Suomen olevan Tanskan ja Ruotsin ohella eTerveyden johtava maa. Suomen menestyksen salaisuutena pidettiin mm laajaa tietotekniikan käyttöä ja kansalaisten luottamusta, varhain lanseerattua eTerveys-strategiaa (1996) ja sen pohjalta tehtyä standardointia, lainsäädäntöä ja kansallista rahoitusta. Tänä vuonna THL teetti STM:n pyynnöstä kansainvälisen arvioinnin Kanta-palveluista [7] . Arvioinnin suoritti EH-TEL (European Health Telematics Assosiation). Vahvuuksina todettiin mm. kansallinen arkkitehtuuri (keskitetty tietovarasto, jota potilastietojärjestelmät ja apteekkijärjestelmät käyttävät) sekä kerättävän tiedon laajuus ja rakenteisuus. Uudet työkalut mahdollistavat terveydenhuollon prosessien muutokset, lisäksi kerättyä tietoa voidaan käyttää mm hoidon laadun ja tulosten mittauksessa sekä kliinisten vaikutusten arvioinnissa. Arvioijat kannustivat panostamaan jatkossa toimintamallien muutokseen, jotta tehdyistä investoinneista saadaan hyöty irti. Muutokseen tarvitaan ennen kaikkea ammattilaisten ja kansalaisten aktiivista panosta. Uhkana nähtiin liika tieto, sen takia vain tarpeelliset asiat tulee dokumentoida. Myös tietoturvaan ja
doi:10.1016/j.ijmedinf.2011.06.010 pmid:21784701 fatcat:hasdps5rirc4vplsisdafyhaly