Kormen-elokuvan herittimi verkkokeskustel u kahdella senegali laisel !a verkkofooru m i I la Linsiafrikkalaisen elokuvan elinehto on, etti se leviii oman maan ja mantereen ulkopuolelle. Kansallisen elokuvan ja globaaliin levitykseen soveltuvan elokuvan kriteerit eivit kuitenkaan ole vilttimitti yhteismitallisia. Tissi artikkelissa tarkastellaan senegalilaisesta Karmenelo kuvasta koti m aass a kiiyty d ve rkkokes ku ste! ua sen jilkeen, kun viranomaiset olivat vetineet elokuvan pois levityksesti

more »

... eriin muslimiryhmin vaatimusten perusteella. Senegalilaisen Karmen-elokuvan (Kanada/Ranska/Senegal 200 1 ) sensuuri nosti syyskuussa 2001 kansallisen elokuvan senegalilaisten lehdistdn etusivuille ja julkisen keskustelun kohteeksi. Joseph Gai Ramakan tuore elokuvajoutuituolloinmuridi-veljeskunnanr hampaisiin, koska siinii esitettiin veljeskunnan perustajan, SheilJr Ahmadou Bamban, uskonnollinen hymni itsemurhan tehneen homoseksuaalin naisen muistoksi. Osa murideista piti islamilaisen hymnin yhdisttimistii synnintekijiin hautajaisiinjumalanpilkkana ja vaati mielenosoituksessaan elokuvan kieltiimistti. Yleiseen jiirjestykseen ja turvallisuuteen vedoten Senegalin viranomaiset vetiviit elokuvan tilapiiisesti levityksestii, mutta kAytanndssti esityskiellosta tuli pysyvii, sillii piiiit6stii virallisesta sensuurista ei koskaan annettu. Viranomaiset viilttiviit julkisuudessa huolellisesti kutsumasta elokuvan esityskieltoa sensuuriksi ja vetosivat useaan otteeseen siihen, ettii hallinnollisista syistii elokuvan tarkastuskatselua ei ole pystlrfty jii{estiimdiin. Koska lopputulos on kuitenkin ollut se, ettii elokuvaa ei syyskuun 2001 jdlkeen ole maassa voitu esittiiii, kutsun jatkossa elokuvan esityskieltoa sensuuriksi. Karmen on tunnetun aiheen 52. filmatisointi, mutta ensimmiiinen Afrikan mantereella siitii tehty versio. Se noudattelee osittain uskollisesti ranskalaisen I Muridit ovat yksi Senegalin neljiistii suuresta suufilaista islamia edustavasta veljeskunnasta. Sen kannattajia on liihes kolmasosa Senegalin noin yhdeksiinmiljoonaisesta viestosti. 94 "/" prosenttia senegalilaisista on muslimeita. Mari Maasilta, YTM, assistentti, tiedotusopin laitos, Tampereen yliopisto Lihikuva . l/2005 4l Prosper Merim6en novellin alkutekstiti, vaikka tapahtumapaikka onkin siirretty 1800-luvun Sevillasta nykypiiiviin Ltinsi-Afrikkaan. Senegalilaisversiossa Karmen on lukuisia miehiii lumoava tanssijatar ja pdiihenkikjt eliitt.iiviit itsensii rikollisuudella, kuten Merimeen novellissakin. Ramakan Karmen houkuttelee rakastajansa Laminen (alkuperiiistekstissii Don Josd) mukaan Atlantin rannikolla tapahtuvaan salakuljetusbisnekseen. Elokuvan koko nimi Karmen Gei (tai Gaye) vrittaa Dakarissa eldneeseen Nd6ye Gudyeen, jolle elokuvan soundtrackin tehnyt Doudou Ndiay Rose on siiveftiinyt samannimisen laulun. My0s Nd6ye Gu6ye oli kaunotar, joka veti puoleensa monia miehiii, mutta ei huolinut heistii ketiiiin. Uutta kiisikirjoituksessa sen sijaan on se, ettd Karmen ei tyydy heriittiimiiiin eroottisia tunteita ainoastaan miehissii, vaan saa my6s naispuolisen vankilanjohtajan Angeliquen rakastumaan itseensii. Elokuva alkaa Gorden vankilasaarelta, jossa Karmen viettiiii hekumallisen ydn Angeliquen kanssaja saa palkkioksi vapautensa. Vapauduttuaan Karmen tapaa poliisi Laminen, joka hylkiiti entisen eliimiinsii voidakseen eliiii yhdessii rakastamansa naisen kanssa. Laminen mustasukkaisuus alkaa pian tuntua tukahduttavalta ja Karmen palaa aiemman rakastajansa Massigin luo. Mutta ennen kaikkea hiin muistelee haikeana "mahdotonta" suhdettaan Angeliquen kanssa. Angelique puolestaan tekee epiitoivoissaan itsemurhan hukuttautumalla. Elokuvan pahennusta heriittiivii kohtaus liittyy juuri tilanteeseen, jossa Karmen on palannut epiionnistuneelta salakuljetuskeikalta turvaan Massigin luokse, kun uutinen Angeliquen kuolemasta tavoittaa hdnet puhelimitse. Sureva Karmen lyyhistyy sohvalle kuuntelemaan, kuinka Massigi laulaa itseiiiin pianolla siiestiien Ahmadou Bamban Kalamune-hymniii. Musiikin vielti jatkuessa kuva siirtyy muutamaksi sekunniksi Angeliquen arkkua kantaviin vanginvartijoihin ja taas takaisin laulavaan Massigiin. Liinsimaiselle katsojalle, jolle laulun uskonnollinen sisiiltd on vieras, viilittyy ainoastaan kohtaukseen liittyva vahva emootio, kun taas senegalilaiselle muridille hymnillii on ennen kaikkea uskonnollinen sanoma. Kalamune on ikiiiin kuin rukous, jonka kuka tahansa voi laulaa tai lausua esimerkiksi kiitteiikseen, anoakseen apua tai muuten vain vaikeassa tilanteessa ollessaan. Karmen on senegalilaisversiossa miehii lumoava tanssijatar, joka eliittiiii itseiiin salakulletukella.