Kustannusten vaihtelun ja luonnontuhojen vaikutuksista männyn uudistamismenetelmien edullisuuteen P ertti Harstela esittää Metsätieteen aikakauskirjan puheenvuorossaan (2006) kriittisiä huomioita männyn uudistamista koskevaan tutkimukseemme (Hyytiäinen ym. 2006). Harstelan näkökohdat kustannusten vaihtelun ja luonnontuhojen vaikutuksista eri uudistamismenetelmien edullisuuteen ovat sinänsä asiallisia. Kritiikki ei kuitenkaan ole kaikilta osin huolellista ja rakentavaa: siihen sisältyy karkeita

more »

... irheitä, aiemmin käsiteltyjen argumenttien toistoa ja epärealistisia vaatimuksia. Vastaan seuraavassa Harstelan kuuteen kriittiseen huomioon. 1) Harstelan huomio käsittelemättömän maan kylvön kustannuksista on kopio Smolanderin (Metsätieteen aikakauskirja 3/2006) esittämästä väitteestä ja siihen on vastattu aiemmin (Hyytiäinen, Metsätieteen aikakauskirja 4/2006). 2) Harstela mainitsee koneellisen kylvön yleistymisen parantaneen kylvön edullisuutta. Koneellinen kylvötyö on käsinkylvöä halvempaa kuten Harstela toteaa. Siemenmenekki on kuitenkin konekylvössä käsinkylvöä suurempi. Konekylvön yhteenlaskettu työ-ja materiaalikustannus on keskimäärin 23 euroa/ha kone-ja käsinkylvön kustannusten painotettua keskiarvoa pienempi Metsätilastollisen vuosikirjan (2004) aineiston mukaan. Näin pieni muutos uudistamiskustannuksista ei vaikuta merkittävästi kylvön edullisuuteen muihin uudistamismenetelmiin verrattuna. 3) Harstelan huomio muokattujen istutusalojen vähäisemmästä taimikonhoitotarpeesta on oikea, ja laskelmiemme lähtöoletuksia olisi voinut tältä osin tarkentaa. Istutus kuitenkin antoi muita uudistamismenetelmiä selvästi matalamman nettotulojen nykyarvon (matalaa 1% korkoa lukuun ottamatta), eivätkä muiden uudistamismenetelmien lisääntyvät taimikonhoitokustannukset muuttaisi menetelmien edullisuusjärjestystä. 4) Korjuukustannusten kuvaus ja ajanmenekkiyhtälöiden lähde (Kuitto ym. 1994) on selitetty tutkimusjulkaisussamme (Hyytiäinen ym. 2006, s. 1181), toisin kun Harstela virheellisesti väittää. 5) Harstela pitää virheenä, ettei tutkimuksessamme otettu huomioon tuulituhojen riskiä. Jotta tuulituhoriskin taloudellisia vaikutuksia voitaisiin järkevästi arvioida, tarvittaisiin kuitenkin malli ennustamaan tuulituhoriskin vaihtelua puuston tilan ja erilaisten metsänkäsittelyjen funktiona. Tällaista mallia ei ole vielä liitettävissä metsikkötason optimointeihin. 6) Harstela pitää oletuksiamme metsän kasvusta yliarvioituina tilanteessa, jossa metsänuudistamiseen ei päätehakkuun jälkeen investoida ollenkaan. Nollainvestointien taloudellisia vaikutuksia arvioitiin suuntaa-antavien oletusten valossa, koska taimettumisesta hoitamattomilla kohteilla ei ollut saatavissa vertailukelpoista empiiristä aineistoa. Vertailun tarkoitus oli pelkästään sulkea pois mahdollisuus, että investointien optimaalinen taso poikkeaisi koejärjestelyyn kuuluvien käsittelyvaihtoehtojen tasosta.