JOHDANTO Suurvaltojen doktriinit määräytyvät poliittisen ja sotilaallisen johdon monivaihei-sessa päätösprosessissa. Ne ovat vahvistettuja periaatteita, joiden mukaan sotilaallisen voiman käyttöä ohjataan poliittisten ja sotilaallisten päämäärien saavuttamiseksi. Julkisuuteen saatetuilla opeilla on usein julistuksellinen luonne. Niillä annetaan omille kanSalaisille tarpeelliseksi katsottua tietoa ja pyritään vaikuttamaan mahdollisiin vihollisiin. Sotilaallisissa doktriineissa voidaan erottaa

more »

... ksi alueikseen ylempi strateginen ja alempi operatiivinen taso. Strat.egiset doktriinit määrittävät ne periaatteet, joiden mukaisesti asevoimat organisoidaan, varustetaan ja suunnataan tehtäviinsä. Operatiiviset ja taktiset doktriinit ova~ varsinaisia joukkojen "taisteluoppeja". Erityisesti suurvalloilla doktriinien eri tasoilla on aina kiinteä yhteys. Tässä kirjoituksessa pyritään hahmottelemaan kahden suurvallan, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen, maavoimien operatiivisen ja taktisen doktriinin kehitysnäkymiä tämänhetkisten tietojen valossa. Vaikka tietoja joukkojen organisaatioista ja käyttöperiaatteista on nykyaikana runsaasti käytettävissä, ei arviointi ole helppoa. Suurvaltasuhteissa sekä liittoutumien sisällä parhaillaan koettava murroskausi voi vaikuttaa myös sodankäyntioppeihin ennalta arvaamattomalla tavalla. Toisaalta tutkimus-ja kokeiluvaiheessa nyt olevat opit eivät välttämättä koskaan toteudu sellaisenaan. Neuvostoliiton asevoimista saatava alkuperäistieto on edelleen vähäistä, minkä vuoksi tässäkin kirjoituksessa painottuu läntinen suurvalta ja Neuvostoliiton maavoimia käsitellään pääasiassa länsimaisiin tietoihin perustuen. Tulevaisuuden operaatiotaito ja taktiikka on yhä enemmän sotatekniikan mahdollisuuksien hyväksikäyttöä. Sen vuoksi tässä tarkastelussa pyritään antamaan erityinen paino sotateknisille mahdollisuuksille operaatiotaidon toteuttajana sekä toisaalta uusien asejärjestelmien synnyttämille operatiivis-taktisille vaatimuksille.